Lasinleikkausta

22. mökkireissu.

Jos ei ole ammattimiestä paikalla, niin tee itse. Sitten tee se uudestaan kun menee kumminkin mönkään.

Keittiömökin ikkuna oli päättänyt päättää päivänsä ja heittäytynyt lattialle. Hajallehan se siitä meni ja piti hakea uusi lasi. Uusi lasi tuli kuitenkin tilattua ne tärkeät pari milliä liian isona, joten sitä piti alkaa leikata. Lasileikkurin käyttö ei ole ihan niin helppoa aivan ensimmäisellä kerralla, joten siinä saattaa helposti mennä vaikka lasi rikki. Ja taas pidetään Suomen taloutta pystyssä asioimalla lasiliikkeessä uudestaan.

Laittaisin tähän lasinleikkauksen perusperiaatteet ja parit vinkit, jos olisi yhtään sellainen olo että olisin jotain oppinut.

Kirjosieppo

Bongailua. Kirjosieppo, kiitos Peksille tiedosta =)

Rosvopaisti

Mikään ruoka ei sovi juhannukseksi niin hyvin kuin rosvopaisti. Näin meillä juhannuksena 2014... 

Rosvopaistiksi kelpaa käytännössä mikä liha vain. Mehevyyden suhteen helpolla pääsee kuitenkin valitsemalla esimerkiksi Kasler paistin. Siinä riittää rasvaa pitämään paisti mehevänä ilman lisukkeita pitkästä paistosta huolimatta. Nyrkkisääntönä paistoajalle on ainakin tunti per kilo. Pikkutarkkaa ajoitusta ei tarvita, rosvopaisti onnistuu jokatapauksessa :)

Paistin maustaminen on ihan oma tarinansa ja siinä löytyy eri tapoja ihan joka lähtöön. Jos rosvopaistin valmistaminen on päätetty hyvissä ajoin, on paistin laittaminen marinoitumaan edellispäivänä hyvä ratkaisu. Tässä kyseisessä tapauksessa paistiin upotettiin kokonaisia valkosipulin kynsiä ja paisti siveltiin sambal oelek kastikkeella. Paisti ehti olla marinadissa lähes vuorokauden.

Kuopan tekoon. Rosvopaisti kuoppa päätettiin laittaa paikkaan jossa tulta on helppo valvoa ja tulen ympärillä viihtyisää viettää lämmitykseen kuluvat tunnit.

Hiekkainen maasto on huomattavasti helpompi kuin metsäinen. Käden paksuisien juurien raivaaminen käy kyllä työstä. Kaikenkaikkiaan kuopan kaivaminen onkin perinteisesti rosvopaistissa se suuritöisin osuus. Hyvin suunniteltua ja toteutettua kuoppaa pääsee toki käyttämään yhä uudestaan vuosien ajan.

Sopiva kuopan koko on suoraan riippuvainen valmisteltavien paistien koosta. Kun pohjalle tulevien kivien tai tiilien jälkeenkin jää tulevan paistin ylle n. 30 senttiä tilaa on kuoppa riittävä.

Yksi tapa tehdä kuopasta lämmönvarauksen suhteen tehokkaampi on pohjustaa ja reunustaa kuoppa tiilillä. Ne varaavat kuopassa poltettavasta nuotiosta lämpöä, eikä hiiliä tarvitse saada aikaiseksi yhtä paljon.

Valmis rosvopaistikuoppa. Kuopan reunamilla on lähiympäristöstä kerättyjä kiviä, sekä ylijäämä kiukaankiviä. Nuotion polttamisen aikana ne keräävät lämpöä ja ovat helposti kumottavissa paistin päälle.

Uunin lämmitys voi alkaa. Tulta pidetään yllä kunnes riittävä määrä hiiliä on saatu aikaiseksi. Nelisen tuntia on yleensä hyvä. Tarvittava hiilien määrä riippuu kuopan rakenteesta. Käytettäessä pelkkää maakuoppaa on pidettävä huoli että hiiliä riittää kuopan pohjalle, sekä koko paistin ympärille reilusti. Tiilivuorauksella kuopassa ei tarvita niin paljon hiiliä.

Kun hiiliä on tarpeeksi, siirretään ne hetkeksi syrjään, miellään toki palamattomalle alustalle. 

Paisti kääritään läpimärkään leivinpaperiin ja sen jälkeen alumiinifolioon. Sitten se kääritään vielä läpimärkään sanomalehteen tai vastaavaan. Paistin kuoppaan laskemista ja sieltä nostamista helpottamaan voidaan se vielä kääriä esim. metalliverkkoon tai kietoa rautalangalla. Paistin vuoraamisen vaiheilla tavoitellaan mehevää lihaa sekä vältetään paistin palamista pinnasta. Rautalankaviritelmät auttavat paistin nostamisessa kuumasta kuopasta.

Kun paistinyytti on laskettu kuopan pohjalle, lasketaan tuliset hiilet takaisin kuoppaan. Lisäksi kuoppaan voi laittaa kuopan reunalla kuumuneita kiviä, sekä esimerkiksi hiekkaa. Tarkoitus on että paisti on tukevasti ympäröity kuumassa ja kuitenkin suojassa palamiselta.

Kuopan päälle voi nyt laittaa uudet tulet. Tämä on valintaista riippuen kuopan rakenteesta. Lämpö voi hyvinkin riittää ilman uusiakin tulia, mutta erityisesti pelkän maakuopan tapauksessa uusi nuotio tarvitaan. 

Kun paisti on ollut kuopassa ainakin tunnin per kilo, nostetaan paisti ylös. Paisti saa olla kyllä uunissa vaikka puolitoista tuntia per kilo. Tässä vaiheessa aiemmin tehty verkko- tai rautalankaviritelmä paistin ympärillä on hyödyksi. 

Avaa kääreet ja nauti! :)

Jussi!

Aivan mahtavan erilainen juhannus.

Ensimmäinen juhannus omallamökillä. Juhannusaattona seurana Heidi&Mika. Ohjelmanumeroksi tuli kaivettua rosvopaistiuuni, jonka tuotoksia juhannusillalla päästiin nauttimaan. Uunista on vielä iloa monta kertaa jatkossa. Viileä oli ilma, ja muuttui loppujen lopuksi juhannuspäivää kohden jopa kylmäksi - melkein pakkasta! Pysyipähän ainakin kuoharit kylminä ;) Juhannuspäivänä saapui Marko, Päve, Wille ja Iines päivävisiitille. Sen mitä kylmä ilma kangisti, sen kuuma sauna ja kylpytynnyri notkeutti. Hyvää ruokaa ja mukavaa seuraa niin legendaarisen kylmä juhannuskin tuntui onnistuneelta.

Etelärantaa

Kuva lammen toiselta puolelta, jossa lammen virkistyskäyttö on tällä hetkellä vieläkin haasteellisempaa. Muta alkaa jo n. 30 sentin syvyydessä. Vedessä kahlaaminen on tietysti koko lammessa käytännössä mahdotonta, mutta tässä on vaikea jo lähteä uimaankaan.

Vehje otsassa

Lammen kunnostusprojektin puitteissa tuli käytyä mökillä. Kolme neljästä palaveeraajasta olivat valmiiksi seudulla niin ajelin töiden päälle mökkiseudulle edestakaisin - kokonaisvaltaisesti näppärintä näin. Ja käytännössä kaikki ajelut turhaan. Tarkoituksena oli sopia yksityiskohdista lammen fosforin saostusoperaation suhteen, sen ajoituksesta ja rahoituksesta. Kutakuinkin kaikkien kanssa tukkanuottasilla oleva vanhempi rouvashenkilö päätti sitten kuitenkin tuuliviirinä vaihtaa mielipidettään. Joko hän on dementoitunut tai viheliäisen ilkeä ihminen, mutta päätti sitten todeta ettei ole koskaan sanonut osallistuvansa rahallisesti projektiin. Siinä oltiin kuin halolla päähän lyötynä, kun hänen kanssaan käydyt puhelut olivat kadonneet täysin unohduksiin tai sitten hän vain päätti muuttaa mieltään ja valehdella päin naamaa. Pienemmästäkin sitä rupee ihmistä harmittamaan. Lohduttaa sentään että eräs mukavampi vanha rouvashenkilö jäi kotiinsa eikä kokoukseen osallistunut - sillä olisi kyllä hävettänyt häntä raijata tuonne kuulemaan ainoastaan että kapuloita pistetään rattaisiin. Laitettiin sitten loppuporukalla asia nyt toistaiseksi syrjään ja jäämme miettimän kykenemmekö pääsemään siitä ajatuksesta yli, että tuollainen ihminen vapaamatkustajana katselee vierestä kun hänen tonttinsa arvoa nostetaan tuhansia euroja. Ikävä se toki on jättää lampi kunnostamatta yhden vähemmän mairittelevan henkilön vuoksi.

No, ennen tätä karseaa loppupäätöstä päivälle olin ehtinyt kuitenkin pikaisesti vielä hyvissä hengen voimissa käymään mökillä, heittämässä taas pari lisää ponttoonia laituriprojektiin. Järkyttävän nälkäisenä vaan, kun lounaaksi olin vahingossa päivällä tilannut kasvisaterian. Vatsa kurnien tutkin mökin kaapit ja ravintovaihtoehdoksi löytyi joko alkoholia, tai sitten keksejä. Autollisena päädyin valitsemaan jälkimmäisen. Sangen kuivakkaa ja vaikka kuinka on Kantolan Valitut Viisi keksilaatua niin ateriaksi hieman kevyenlainen =D

Lisäys: Maailma jaksaa ihmetettää ja ihastuttaa sarkastisen kauniisti. Vastahankaan asettunut taho saapui nyt ihan uuden ehdotuksen kanssa. Kun hän, toisin kuin muut, ei suostu rahallisesti osallistumaan lammen kunnostukseen niin ilmeisen laupiaana esittäytyí vapaaehtoisesti keräämään meiltä muilta omaisuutta myydäkseen ne kirpputorilla - lammen hyväksi. Mistä ihmeestä näitä ihmisiä oikein tulee? ;)