Lammen pelastamiseksi tarvittaisiin kunnostussuunnitelma. Kahdestakin syystä. Ensimmäinen syy on luonnollisesti se, että asiantuntijat kykenevät varmasti paremmin sanomaan mitä oikeasti kannattaa juuri tämän vesistön kohdalla tehdä. Paljon on resursseja hukattu maailmalla kun on tehty toimenpiteitä liian hätäisesti tai vajailla tiedoilla. Toinen syy kunnostussuunnitelman teettämiseksi on ulkoinen tuki. Saadakseen valtiolta, EU:lta, tai yleensäkään mistään, on oltava jotain pätevää näytettävää. Mielettömästi voi oppia lukemalla julkaisuja netistä ja ymmärrystä aiheesta voi kasvattaa lähes rajattomasti, mutta se on silti eri asia kuin asiaan ammatillisesti perehtyneet ihmiset.
Netistä taas vesistönkunnostukseen liittyviä asioita opiskellessa päädyin katsomaan erään videon jossa eräs biologi (nimeä en mainitse tässä ainakaan vielä, ennenkuin saan siihen luvan) kertoi raporttiaan kunnostusprojektista. Yhteystietoja hänelle ei videossa ollut, mutta pienen salapoliisiurakan jälkeen sain häneen kuitenkin yhteyden. Tiedustelin hänen kiinnostustaan asiaan ja mahdollisuutta auttaa ja sain alustavasti myöntävän vastauksen.
Ennen lopullista päätöstä auttaako meitä vai ei, oli hänellä kuitenkin liuta kysymyksiä: Mitkä ovat lammen ongelmat? Mikä on varsinainen tavoitteemme lammen suhteen? Mikä on ulkoisen kuormituksen tilanne (pistekuormitukset, hajakuormitus)? Onko järvessä talvisin happikatoa? Mitä tiedetään kasvillisuudesta ja kalastosta. Onko alueelta olemassa vanhoja karttoja tai ilmakuvia. Onko rahoitus järjestetty. Onko lammen vettä analysoitu, entä laskuojan vettä? Osaan kysymyksistä meillä oli suoraan tarjota vastaukset Karkkilan kaupungin teettämän vedenlaatututkimuksen perusteella, osaan ei. Rahoitusta ei ollut vielä järjestetty lainkaan.
Tärkein kysymys oli kuitenkin: Onko henkilöitä jotka ovat kovasti eri mieltä hankkeen tarpeellisuudesta tai muuten hankalia? Kuulema näin oli valitettavasti monien järvien kohdalla. (Jälkikommentti: Ei tuottanut tämäkään tapaus poikkeusta)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti