Päiväkirja ja varaventtiili kaikenlaiseen kesämökkiin liittyvään asiaan.
keskiviikko 31. heinäkuuta 2013
Lammen kunnostukseen neuvoja etsien
Kuten jo ennen kiinteistön ostoa tiesimme, lampemme on erittäin huonossa kunnossa. Kaupungin teettämässä vesistön kuntotutkimuksessa sai se kutakuinkin huonoimmat arvosanat. Soitto Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:lle oli antoisa alustavien neuvojen suhteen, kun halukkuutta kunnostuksen käynnistämiselle löytyy. Rahoitusta tai konkreettisia toimia ei sieltä kuitenkaan saada.
http://vesiensuojelu.fi
maanantai 29. heinäkuuta 2013
Hei me nähtiin välittäjä!
Helppoa loma-asunnon välittämistä. Myyntikohde käytiin tosiaan katsomassa ilman välittäjää. Kaupat sovittiin suoraan myyjien kanssa. Välittäjälle soitettiin asia tiedoksi ja kerrottiin päivämäärä ja aika milloin pitäisi kauppoja tulla konttorille virallisemmin tekemään. Hänen tehtäväkseen jäi lähinnä palkkion nostaminen. Tällaista se varmaan heillä parhaimmillaan on.
Se olisi sitten siinä. Pankista lisää lainaa ja nimet papereihin. Varsinaisesti ei lainaa tullut edes kilpailutettua, vaan omalle pankillemme teimme pyynnön että tehkääpä nyt heti sellainen tarjous ettei tarvitse muita pankkeja edes harkita. Hämmentävän itsepintaisesti he pitivät kiinni siitä, ettei viitekoroksi edes kuuden kuukauden euriboria valita saanut - saatika sitten kolmen kuukauden! Tai olisi saanut valita, mutta tällöin pankin marginaali olisi nostettu tolkuttoman ylös. Oli tyytyminen 12kk euriboriin.
NYT se oli virallisesti meitin. Hallintaoikeus sovittiin alkavaksi elokuun alusta. Omat taskut ja piirongin lipastot tyhjiksi ja velaksi jäänyt osuus olisi sitten kuitattu kymmenessä vuodessa. Paljon mahtuu kymmeneen vuoteen, sitä ehtii sattua ja tapahtua kaikenlaista. Toivoa vaan saattaa, että jos elämäntilanteet heittelehtii sellaiseksi ettei mökkiä kykenekään pitämään, on sen arvo kuitenkin liikkunut mieluummin ylös kuin alaspäin. Pienentämään menettämisen riskiä olisi tarkoitus myös lähitulevaisuudessa muokata mökkiä niin, että se kelpaisi myös joillekin vuokralaisille. Näin ollen tiukempina aikoina, voisi mökki olla vuokralla joitakin viikonloppuja, osan kesästä tai vaikka koko kesän jos oikein huonosti käy.
Se olisi sitten siinä. Pankista lisää lainaa ja nimet papereihin. Varsinaisesti ei lainaa tullut edes kilpailutettua, vaan omalle pankillemme teimme pyynnön että tehkääpä nyt heti sellainen tarjous ettei tarvitse muita pankkeja edes harkita. Hämmentävän itsepintaisesti he pitivät kiinni siitä, ettei viitekoroksi edes kuuden kuukauden euriboria valita saanut - saatika sitten kolmen kuukauden! Tai olisi saanut valita, mutta tällöin pankin marginaali olisi nostettu tolkuttoman ylös. Oli tyytyminen 12kk euriboriin.
NYT se oli virallisesti meitin. Hallintaoikeus sovittiin alkavaksi elokuun alusta. Omat taskut ja piirongin lipastot tyhjiksi ja velaksi jäänyt osuus olisi sitten kuitattu kymmenessä vuodessa. Paljon mahtuu kymmeneen vuoteen, sitä ehtii sattua ja tapahtua kaikenlaista. Toivoa vaan saattaa, että jos elämäntilanteet heittelehtii sellaiseksi ettei mökkiä kykenekään pitämään, on sen arvo kuitenkin liikkunut mieluummin ylös kuin alaspäin. Pienentämään menettämisen riskiä olisi tarkoitus myös lähitulevaisuudessa muokata mökkiä niin, että se kelpaisi myös joillekin vuokralaisille. Näin ollen tiukempina aikoina, voisi mökki olla vuokralla joitakin viikonloppuja, osan kesästä tai vaikka koko kesän jos oikein huonosti käy.
sunnuntai 21. heinäkuuta 2013
Ikinä ei kyllä mökkiä osteta!
Vielä hiljattain oli vilpittömästi ajatuksena että mökkiä ei tule ikinä ostettua. Vaikka mökkeily on kivaa ja kaikenlainen rakentelu ja virittely on antoisaa, on oma mökki sellainen hirsipuu että se vaan sitoo kaikki kesälomat. Enää ei pääse ulkomaille reissaamaan, kun pitääkin vaan aina olla kaikki kesäpäivät mökillä. Rahat jää kiinni mökkiin ja tulevatkin palkat menee kaikki pelkkään ylläpitoon. Ilman jatkuvaa huolenpitoa menee rakennukset ja pihat pian sellaiseen kuntoon että siellä ei enää viitsi edes käydä.
Vuosikausia itsestäänselvyytenä pidetty mielipide alkoi muokkaantua hyvien kokemuksien myötä ajatukseksi, että hyvällä porukalla (lue: sisarten jne.) voisi kimppamökin kyllä ostaa. Yhdessä mökin käyttöaste olisi parempi, saisimme vähäisillä investoinneilla kokonaisuutena paljon paremman mökin ja kunnostuksesta ja parannuksesta olisi vastuuta kantamassa useampi. Kun ajan saatossakaan tähän ei kuitenkaan kiinnostusta tai rahkeita muilla riittänyt, sai mökkihankinta käänteen että alettiin katsella mökkejä. Ihan rauhallisesti, ilman minkäänlaisia paineita tai pakkoa. Tuli viriteltyä automaattinen vahti verkkoon, joka ilmoitti sähköpostitse kun tiukan seulan läpäisevä myynti-ilmoitus olisi esillä. Vain pari mökkiä tuli vuoden aikana paikan päällä käytyä katsomassa. Sitten osui.
Tänä loma-aamuna oli sitten taas verkossa myyntikohteesta ilmoitus, joka näytti riittävän kiinnostavalta jotta päätettiin käydä katsomassa mökki lähemmin. Välittäjällä soitettuamme ilmeni että varsinaista esittelyä ei tänään olisi, vaan vasta seuraavalla viikolla. Kutinat kun nyt kuitenkin lomalaisena oli kovat päästä paikanpäälle kohdetta katsomaan edes pikaisesti ja pintapuolisesti, niin hän rohkaisi käymään paikanpäällä ihan itseksemme. Hänellä oli epäilys, että omistajat tuskin olisivat nyt paikanpäällä, etenkin kun oli hieman sateista säätä. Sehän kelpaisi meille ja jos mukaviksi kehutut omistajat sattuisivat olevaan paikalla sitä parempi. Saimme ajo-ohjeet ja lähdettiin pienelle perheretkelle.
Isäntäväki sattui olemaan paikalla ja mieluisasti esitteli paikat. Ihastuttiin kohteeseen kovasti. Heikkoudet ja puutteet olivat sellaisia joihin olimme valmiita ja vahvuudet olivat jopa positiivisesti yllätyksellisiä. Tarjous kohteesya sekä päätös oli saatava nopeasti ettei käy ohraisesti kun seuraavana tiistaina oli jotain muita tulossa kohdetta katsomaan. Sen verran paljon itse tykättiin, että ei tarvittu harkinta-aikaa. Myöhemmin illalla omistaja hyväksyi tarjouksen ja siitä se sitten alkoi...
Vuosikausia itsestäänselvyytenä pidetty mielipide alkoi muokkaantua hyvien kokemuksien myötä ajatukseksi, että hyvällä porukalla (lue: sisarten jne.) voisi kimppamökin kyllä ostaa. Yhdessä mökin käyttöaste olisi parempi, saisimme vähäisillä investoinneilla kokonaisuutena paljon paremman mökin ja kunnostuksesta ja parannuksesta olisi vastuuta kantamassa useampi. Kun ajan saatossakaan tähän ei kuitenkaan kiinnostusta tai rahkeita muilla riittänyt, sai mökkihankinta käänteen että alettiin katsella mökkejä. Ihan rauhallisesti, ilman minkäänlaisia paineita tai pakkoa. Tuli viriteltyä automaattinen vahti verkkoon, joka ilmoitti sähköpostitse kun tiukan seulan läpäisevä myynti-ilmoitus olisi esillä. Vain pari mökkiä tuli vuoden aikana paikan päällä käytyä katsomassa. Sitten osui.
Tänä loma-aamuna oli sitten taas verkossa myyntikohteesta ilmoitus, joka näytti riittävän kiinnostavalta jotta päätettiin käydä katsomassa mökki lähemmin. Välittäjällä soitettuamme ilmeni että varsinaista esittelyä ei tänään olisi, vaan vasta seuraavalla viikolla. Kutinat kun nyt kuitenkin lomalaisena oli kovat päästä paikanpäälle kohdetta katsomaan edes pikaisesti ja pintapuolisesti, niin hän rohkaisi käymään paikanpäällä ihan itseksemme. Hänellä oli epäilys, että omistajat tuskin olisivat nyt paikanpäällä, etenkin kun oli hieman sateista säätä. Sehän kelpaisi meille ja jos mukaviksi kehutut omistajat sattuisivat olevaan paikalla sitä parempi. Saimme ajo-ohjeet ja lähdettiin pienelle perheretkelle.
Isäntäväki sattui olemaan paikalla ja mieluisasti esitteli paikat. Ihastuttiin kohteeseen kovasti. Heikkoudet ja puutteet olivat sellaisia joihin olimme valmiita ja vahvuudet olivat jopa positiivisesti yllätyksellisiä. Tarjous kohteesya sekä päätös oli saatava nopeasti ettei käy ohraisesti kun seuraavana tiistaina oli jotain muita tulossa kohdetta katsomaan. Sen verran paljon itse tykättiin, että ei tarvittu harkinta-aikaa. Myöhemmin illalla omistaja hyväksyi tarjouksen ja siitä se sitten alkoi...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)